Still alive.... rojektit oli vähän vaiheessa, mutta muuten kaikki oli hallinnassa.

Tai sitten ei, välillä oli puuhaa enemmän kuin kylliksi ja työnteko haittasi pahasti harrasteita. Yhtä sun toista ja kolmattakin on tullut puuhattua. Kaikessa kiireessä on blogi jäänyt täysin heitteille, täällä kuitenkin ollaan ja puuhastellaan.

Joskus kevät talvella verryttelin ketjunpunomis taitoja ja tein muutaman gsg-ketjun, toisen ohjeen mukaisilla lenkeillä ja toinen pienemmillä. Pienemmillä lenkeillä hiukan äheltämistä mutta tuli mielestäni kauniimpi, kuvasta juurikaan näe eroa.

 Tätäkin ketjua kokeilin kahdella eri lenkkikoolla.

Männä viikolla vanhan toistoa, olen tehnyt vastaavan aiemmin. Oho, näytti edelliselle vuotta 2008 ja silti tää on edelleen yksi mun eniten käytettyjä koruja.

Iltapikainen, vahattuun puuvillanaruun puuhelmiä ja pöllönen kellotaulu. Mä teen tällä myytinmurtajat testin, vahinko ei tule kellokaulassa. Pitkäveto veikkauksia kauanko menee ennen kuin myytti on murrettu?

Tää mumma on myös saanut huhtikuussa yhden pienoisen lisää, poika tällä kertaa. Kauhean helppoa tää lapsen teko nykyään, ei tartte tikkua ristiin laittaa. Isosisko Ade murunen on nyt reilu puolitoistavuotias.
Sukkia ja tossukoita on talven mittaan kudottu, osa jäi kuvaamatta ja mitä yritin kuvata niin tää minimalli on sen verran vauhdikas että tuli vain vauhtiviivoja kuvaan. Pikkukakkoselle tuli kudottua pätkis haalari. Idea Novitan karkkikilpailun sadosta. Ja haalarin ohjeeseen otin osviittaa tästä haalarista Dropsin sivuilta, tosin sovellettuna. Ja tennarit tietty samaan sävyyn.

 

Herkullisen värisestä ja ihanan pehmoisesta Puro Batikista tein Adelle lapasia (ei ehtinyt kuvaamaan) ja kaulahuivin. Puserokin on puikoilla mut se on nyt jumittunut kainaloihin.

Melkein ikuisuusprojekti, pojut vanhat persauksesta reilusti revenneet farkut odotti kaapin perukoilla yli 10 vuotta the ideaa. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan vai miten se meni. Vuori vanhasta tyynyliinasta, olkahihna vanhasta vyöstä. Ainoastaan vetoketjut on uusia.

 

Ja se rojekti joka oli vähän vaiheessa ja aiheutti paniikkireaktioita aika ajoin. Varsinkin siinä vaiheessa kun mun kone sanoi riks, räks ja poks. Onneksi oli kutakuinkin ajan tasainen varmuuskopio  aineistosta. Uuden koneen asennuksessa, ohjelmissa jne. ja sitä myöten rästiin jääneistä "oikeista" töistä tuli hetkellinen paniikki ja tehokasta peliaikaa tuhraantui samalla. Mut se olis nyt siinä meidän osalta, kahden AA:n ryhmätyönä ja syksymmällä painosta ulos. Arjan kanssa väännettiin lusikoita uuteen uskoon ja korujen lisäksi tehtiin erilaisia käyttöesineitä. Kyllähän näitä tekee mut saisi olla "ohjeistajat" ihan erikseen :) 

 

Kiitos Arja mielenkiintoisesta projektista ja ystävyydestä.

 

Pari kurkistuskuvaa mun kirjaan tekemistä koruista.

 

 



 

Sekametelisoppa päivitys, mut haittaks se ;)